Kutu käynnissä

Ennen viikonloppua kävin longinojalla pariinkin otteeseen. Lähes jokaisella soraikolla on joitain jälkiä kalojen läsnäolosta jos ei kutukuoppaa niin puhdistettu soraikko. Myös kaloja näkyi useissa paikoissa, mutta itse onnistuin kuvaamaan ainoastaan latokartanontien alapuolisella niskalla sekä ylimmällä soraikolla. On ollut mukava huomata kuinka tavalliset kadun tallaajat ovat huomanneet kalojen läsnäolon ja monet pysähtyvätkin ilta/aamulenkeillään siltojen luokse katsomaan taimenien kutupuuhia.

Muutamalla lähipurolla on viimeiset päivät kalojen suhteen olleet todella hiljaisia ja tänään tekemälläni reissulla finnoonojan viime/tämän vuoden kunnostuspaikoille oli kalojen suhteen todella hiljainen eikä mitään kutuun viittaavaa ollut havaittavissa yhtä pienen pientä kuoppaa lukuunottamatta.

Tänään iltapäivästä kävin eräällä vantaanjokeen laskevalla purolla jossa ei pahemmin muita kudun tarkkailijoita käy ja mukava yllätys odotti kun kahdella soraikolla oli kutemassa 20-65cm taimenia. Toivottavasti kutu onnistuu!



Eräällä vantaanjoen sivupurolla kutevia taimenia joista suurin yli 60cm.



Alle 25cm puronieriät kutupuuhissa.
Videoiden laatu kärsi todella paljon, valitettavasti.

Nopea reissu lähipuroille

Sunnuntaina oli tarkoitus lähteä autolla liikenteeseen, mutta vähän tuli mutkia matkaan joten pääsin liikkeelle vasta kahden aikaan päivästä. Ensinmäiselle purolle saavuttua tiesin ettei valokuvaamisesta taida tulla oikein mitään kun taivasta varjosti paksu pilvikerros, mutta tästä huolimatta matka jatkui. Ensinmäisellä soraikolla noin 35cm naaras kaivoi kutukuoppaa ympärillään kymmenkunta kollia, mutta kun kuvaamisesta ei tullut oikein mitään ja päiväkin alkaa hämärtymään päätin jatkaa matkaa seuraavalle purolle.

Seuraavalla purolla vesi oli korkalla ja näkyvyys nolla, mutta tästä huolimatta pääsi ylimmällä soraikolla seuraamaan isompien kalojen kaivuuta. Pyrstöä enempää ei nähnyt joten vähän aikaa katseltua lähdin kotia päin, mutta matkalla Juha soitti longinojalta ja päätin käväistä paikalla katsomassa. Nähtiin koulun sillalla missä useat taimenet olivat kutupuuhissaan, mutta sen verran alkoi päivä hämärtymään etten jäännyt paikalle kuvaamaan vaan nokka kohti kotia..

Havaintoja..

Eilinen ilta meni longinojalla kävellessä ja sitäkin enemmän istuessa. Puhdistettuja/kaivettuja sorakoita oli paljon, mutta sen verran säikkyivät valoa ettei kuvaamisesta tullut mitään. Paikallisten kalojen lisäksi bongasin pari mahdollista merikalaa joista toinen kävi kääntymässä pari vuotta sitten tekemälläni soraikolla jossa ei aikaisempina vuosina ole kutupuuhia näkynyt.

Tänään päivällä kävin yhdellä lähipurollani kuvaamassa paikallisten kollien nahistelua, mutta valitettavasti valomäärä haittoi kuvaamista paljon joten päätin käväistä yhdellä Vantaanjoen sameavetisellä sivupurolla katsomassa onko kutu siellä suunnalla lähtenyt käyntiin.

Ensinmäisellä soraikolla oli selkeä kutukuoppa, mutta kalat eivät näyttäytyneet. Muilla mahdollisilla kutupaikoilla ei elämää näkynyt joten matka jatkui muihin hommiin ja ehkä illan hämärtyessä käyn uudella purokierroksella jos ei muuta.

Vuoden viimeiset talkoot

Vuoden viimeiset talkoot järjestettiin hausjoella ja siellä meni lauantai päivä rennosti. Aamulla auton nokka kohti hausjärveä ja puolikymmenen aikoihin saavuin ensinmäiselle kunnostuspaikalle. Tällä kertaa kunnostus tehtiin puoliksi koneella, koska paikallisten ansiosta oli käytössä traktori jolla kivet/sora kipattiin suoraan puroon jossa ne käsityöllä levitettiin eli todella helppoa hommaa kun ei tarvinnut rehkiä itseään poikki.

Ensinmäinen kunnostuspaikka valmiiksi jonka jälkeen siirryttiin peltosillalle johon kunnostettiin iso kutusoraikko ja traktorin aniosta ei kenelläkään tullut hikeä pintaan sillä sorat saattiin taas suoraan purouomaan.

Puron alueella on ongelmana kutusoraikkojen vähyys joten kolmannellakin paikalla oli tarkoitus rakentaa kutusoraikko ja tällä kertaa sorat tuotiin peräkärryllä puron reunalle josta ne kipattiin uomaan eikä meidän tarvinnut muuta kuin levittää ne uomassa, mutta oli siinä vähän isommankin kiven pyörittelyä joten ruokatauko oli paikallaan heheh.

Ruokailun yhteydessä oli taas mukava rupatella niitä näitä muiden talkoolaisten kanssa ja tottakai syödä Akin tekemiä leipiä sekä "itse" leivottua pullaa, mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan ja oli aika siirtyä päivän viimeiselle kunnostus paikalle.

Paikalle päästyä olin varma että nyt joudutaan siirtämään kivi materiaali kottikärryillä metsän poikki, mutta paikallinen traktori kuski pääsi helposti paikalle ja taas saatiin kivet/sorat suoraan puro uomaan. Tällä kertaa kalat olivat niinkin tuttavallisia että kävivät vähän väliä kääntymässä valmistuvalla soraikolla ja me koitimme levittää sorat ilman suurempaa häiriötä.

Viimeinen soraikko valmiiksi jonka jälkeen kahluuhousut pois viimeisen kerran tänä vuonna ja tässä vaiheessa voin sanoa että ehdottomasti yhden parhaiten järjestetyistä talkoista! Paikalliset ovat hoitaneet hommansa todella hyvin ja koneellisen avun ansiosta homma oli mukavan leppoisaa ja varmasti tulevina vuosina olen mukanana kuvioissa.

Loppu syksy menee enemmän tai vähemmän puroilla ja blogia päivittelen parhaani mukaan.

Kutu alkaa etelässä

Eräällä taimenpurolla kutupuuhat on jo hyvässä vauhdissa ja tänään kävin tekemässä vuoden ensinmäisen tarkkailu reissun kyseiselle purolle. Latva alueella alle 20cm taimenet ottivat mittaa toisistaan, mutta varsinaista kuopan kaivuuta ei ollut joten taitavat viellä odotella niitä isomuksia alueelle...

Jatkoin matkaa puron ala-alueille paremman valomäärän toivossa ja samalla odotin innolla onko aikaisemmin syksyllä puhdistetuilla soraikoilla tapahtunut kuopan kaivamista. Ensinmäisellä soraikolla noin 45cm taimen oli kaivuu hommissa, mutta pari kuvaa otettua siirtyi aurinko puiden taakse ja kuvaamisen suhteen homma olikin siinä.

Viimeisellä mahdollisella kutupaikalla oli valtava kutukuoppa, mutta tekijä loisti poissa olollaan. Mahtavaa huomata että pienikin työ näyttää tuottavan tulosta jälleen kerran!