Kutukalojen etsimistä

Lauantai aamusta lähdin eräälle purolle katsomaan mahdollisia kutukaloja. Paikalle päästyä huomasi sateiden muuttaneen veden normaalia savisemmaksi, mutta muuten vesitilanne kutukalojen seuraamista ajatellen oli melko hyvä. Ensinmäistä soraikkoa oli sekeästi möyhitty, mutta tekijät eivät olleet paikalla joten matka jatkui seuraavan soraikon luokse.

Soraikolle oli ilmestynyt tuore kutukuoppa ja sora näytti sen verran puhtaalta että jäin odottamaan kutukalojen ilmestymistä paikalle. Hyvän aikaa saikin odottaa kunnes pari kollia kävivät kääntymässä ja parisen tuntia joutui odottamaan naarastaimen paikalle tuloa. Kutupari meni samantien kutukuopan pohjalle ja kuopan kaivaminen jatkui tasaista tahtia.


Kuten mun tuurilla voi odottaa heti kalojen ilmestyttyä soraikolle auringon valo hävisi puiden taakse, mutta päätin kokeilla kuvaamista polaritaatiosuotimella ja pidempää suljinaikaa käyttämällä. Tällä tekniikalla piti odottaa kalojen pysymistä paikallaan. Iltapäivästä lähdin kotimatkalle ja kalat lähtivät heti ensinmäisestä liikkeestä sata kilometriä ylävirtaan.