Kelit kylmenee

Pitkästä aikaa aurinkoinen päivä joten ennen töihin menoa päätin käydä parilla lähipurolla katsomassa kutukaloja. Ensinmäisellä purolla kaloja näkyi jonkin verran, mutta päätin antaa kalojen olla omassa rauhassa ja käväistä toisella purolla. Seuraavassa paikassa on tänä syksynä nähty paljon merikaloja ja taas näkyi. Kyllä se on niin että vesi löytää reitin pahankin näköisen puuryteikön läpi ja vaikka luulisi että ei kala siitä läpi pääse niin helpon näköisesti löysivät reitin. Muutaman kuvankin ehti räpsäistä.

Koekalassa

Aamusta lähdettiin Akin kanssa sähkökoekalastamaan muutamia paikkoja. Päivän aikana kierretyt paikat olivat kaikin puolin hienoja. Löytyi soraa, kivikkoa, mutkittelevaa purouomaa, vesisammalta, katkaa ja vaikka mitä. Valitettavasti saaliit eivät olleet kummoisia ja vahvasti epäilen ihmisen toimintaa syyksi esimerkiksi taimenien poissa oloon yhdellä purolla. Pienissä puroissa päästöillä voi olla todella ikäviä seurauksia..

Kalat poissa ja rengas tilalla.

Hieno kala.

Voisi kuvitella taimenen nollikkaille kelpaavan.

Launtaipäivä

Tänään oli tarkoitus mennä longinojalle katsomaan onnistuuko kutukalojen kuvaaminen, mutta ennen tätä päätin käväistä parilla lähipurollani katsomassa tilannetta. Ensinmäisellä purolla ei kaloja näkynyt ja korkea vesitilanne teki kalojen bongaamisesta lähes mahdotonta. Seuraavalle purolle saavuttua pääsin seuraamaan 20-50cm taimenien kutukarkeloita ja johan oli kaloilla meiningit menossa.Iltapäiväksi menin longinojalle missä vesitilanne ei ollut kuvaamisen suhteen hyvä, mutta perinteiset kutupaikat läpi käveltyä näkyi mukavasti kaloja ja puhdistettuja sorakoita.

Iltareissu

Saunan jälkeen menin tekemään syksyn ensinmäisen iltareissun helsinkiläiselle kaupunkipurolle ja samalla pääsi kokeilemaan uutta taskulamppua. Lamppu oli edelliseen verrattuna pieni ja tarvittavan tehokas, mutta vesitilanne kalojen bongaamiseen oli haastava. Saunakoskeksi kutsutulla pätkällä näkyi puhdistettuja sorakoita, mutta kalat lähtivät lähinnä pois valokeilaaseen osuttua.. Noin kilometrin käveltyä ajattelin käydä vielä yhden paikan katsomassa ja paikalle päästyä huomasi samantien molskivat kalat. Jonkin aikaa ehti kutukaloja sameassa vedessä kuvata, mutta sateen alettua lähdin suosiolla pois.

Vielä nopeampi pikareissu

Vihdoin vedet alkoivat olemaan laskussa niin tottakai aamu alkaa vesisateessa ja kirkkaammasta vedestä loppui haaveilu. Töiden jälkeen kävin kuitenkin kääntymässä yhdellä vantaanjoen sivupurolla missä vesi oli aivan sameaa, mutta tästä huolimatta pääsin seuraamaan yli 50cm kutuparia. Kalat olivat valinneet kutupaikaksi soraikon leveästä ja samalla matalasta uomasta, mutta näin korkeammalla vedellä kohta näyttää kelpaavan isommillekin kaloille. Ensi kerralla valoisampaan aikaan niin onnistuu kuvaaminenkin..

Pikareissu

Vesisateet ovat pitäneet huolen siitä että korkeiden vesien takia ei monissa puroissa kutukalojen bongaaminen onnistu. Tänää jäi aikaa käydä eräällä purolla katsomassa mikä on tilanne ja kyllä näytti olevan kutu täydessä vauhdissa. Ensinmäiseksi päädyin soraikolle jota oli kaivettu, mutta kalat pysyivät visusti poissa joten se kuvista. Seuraavalla soraikolla oli kutukarkelot täydessä vauhdissa, mutta valokuvaamisen suhteen vesi oli turhan värikästä ja valostakin pulaa..

Säät kylmenee ja kutu alkaa

Aamusta sain Akilta soiton tämän päivän sähkökoekalastuksista ja vielä ehdin mukaan päivän viimeiselle purolle josta odotettiin nollikkaita, koska kutukaloja on nähty edellisenä syksynä. Valitettavasti alueelta ei saatu yhtäkään nollikasta, mutta vanhempia taimenia tuli jotka ovat melko varmuudella istutuksista peräisin. Epäilen syyksi päästöjä, koska kyseisen puron vesimäärä on etenkin alivirtaumalla niin pieni ettei tähän paljoa vaadita.

Iltapäivästä menin Espooseen kutukalojen toivossa, koska monissa muissa paikoissa vedet ovat niin korkealla ja maitokahvia ettei kaloja pääse näkemään. Ensinmäisillä pelipaikoilla oli taimenia soraikkojen läheisyydessä, mutta mitään suurempaa meininkiä ei ollut. Tämän jälkeen menin vielä pienemmälle sivupurolle josta bongasin yhden kalan ja mahdollisen kutukuopan. Ennen hämärää päätin käväistä vielä ylempänä josta löytyi kutukuoppa ja muutamia kaloja. Tottakai jätin pidemmän objektiivin kotiin joten 10-24mm putkella joutui kyykkimään metrin päässä soraikkoa ja tämä oli kaloille liikaa joten ei tullut kuvia muistoksi.

Viimeiset talkoot

Espoossa talkoiltiin lauantaina 06.10.12 ja omalta osaltani oli viimeiset talkoot tähän vuoteen. Porukkaa oli parhaillaan noin kolmekymmentä ja niin reippaasti kivikasat siirtyi puroon että työt loppui reilusti ennen iltapäivää. Harmi sinäänsä että korkea/samea vesi teki sen ettei paikkoja voitu vielä viimeistellä kun syksy on jo näin pitkällä. Kunhan vedet laskevat ja samalla kirkastuvat niin paikalle katsomaan kuinka paljon kivimateriaalia saatiin todellisuudessa uomaan!

Syksy etenee

Sateet ovat pitäneet vesimäärät sen verta korkealla että nousukalojen liikkuminen monissa puroissa helpottuu paljon. Kutukaloja pääse bongaamaan mahdollisesti 2-3 viikon kuluttua joten ei enää pitkä aika siihenkään. Vuoden viimeisiä talkoita viedään, mutta tulevana sunnuntaina on vielä mahdollisuus osallistua Espoossa virtaavalla finnoonojalla. Talkoot järjestetään yhteistyössä Espoon ympäristökeskuksen ja Espoo-Mankin kalastusalueen kanssa.