torstai 23. kesäkuuta 2011

Virroilla

Viikonloppuna varasin Teboil huoltoasemalta kalastusluvan keskiviikolle ja hintaa luvalle kertyi kolmekymmentä euroa, mutta toisaalta neljän kalastajan kiintiö lupaa sen ettei koskella ole kovin suurta ruuhkaa joten ei tämä lupahinta kovin pahalta tunnu vaikka 15-20 euroa tuntuisi huomattavasti paremmalta. Nuotiopaikan vieressä on pieni mökki jota vuokrataan kastajien käyttöön 30e/vrk, mutta rahatilanteen takia päätin yöpyä ulkosalla josta löytyy laavu ja tottakai auton takapenkki jos ulkona makaaminen ei maistu.

Reilun kolmen tunnin ajomatkan jälkeen saavuin koskelle ja ensinmäisenä huomio kiinnittyi teräksisisiin portaisiin joilla on korvattu vanhat tikapuut mitä pitkin pääsee kapuamaan kiviriutalle. Sillan alapuolella ei saa kalastaa rannoilta käsin joten kiviriutalle pääseminen on välttämätöntä. Vaikka eivät omasta mielestäni maisemaan sovi niin ovat ennen kaikkea turvalliset joka on varmasti tärkeintä.

Päivä oli kalojen suhteen todella hiljainen. Ainoat tapahtumat loppuliussa josta sain komeita säynäviä, mutta heti koskeen siirryttyä tapahtumat loppuivat seinään, lisäksi rajut tuulen puuskat tekivät kalastamisesta melko hankalaa tietyin väli ajoin. Iltaan mennessä koskelle myytiin yhteensä kolme lupaa joten tilaa kalastamiselle riitti vallan mainiosti =).


Kahdentoista jälkeen taimenen poikaset söivät hyönteisiä pinnasta tiukkaan tahtiin jota oli hauska seurata rannalta käsin, mutta isommista kaloista ei havaintoakaan. Makkarat grillattua menin "muutaman" tunnin unille jotta aamulla jaksaa jatkaa kalastusta paremmalla mielellä ja ennen kaikkea ei nukahda rattiin kun pitää kuitenkin päivästä lähteä takaisin eteläiseen suomeen.

Aamu seitsemän aikaan heräilin pilviseen säähän, vapatelineestä keppi kainaloon ja maantiesillalle suunnitelemaan neljän tunnin loppukiriä tavoitteena taimen. Päätin aloittaa larvastamalla pääuoman kuohuja ja tovin heitettyä taipui vapa mutkalle ja hetken päästä haavissa lepäsi eväleikattu taimen joka ei tällä kertaa päätynnyt paistinpannulle vaan takaisin koskeen. Jatkoin kalastusta kosken alas streamereillä, mutta sen verran hiljaista oli että päätin istahtaa saarelle pitämään pientä taukoa.

Ennen pois lähtöä vaihdoin perhon edellisenä iltana sitomaani kuulapääpupaan. Kosken alaosaa kalastin tovin kunnes perho pysähtyi ja siimaan päässä paikallinen pikajuna, kala kiskoi siimat lopulta loppuliukuun jossa se junnasi paikallaan useamman minuutin kunnes antautui haaviin, vähän päälle 50cm kuvan kaunis rasvaevään omaava taimen kruunasi tämän reissun. Hyvällä mielellä kotia kohti ja ei se saalis aina tärkeintä ole!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti