Tiistai aamuna lähdin Akin kanssa selvittämään muutamien purojen kalakantoja sähkökoekalastuksella ja itse toimin haavimiehenä. Tarkoituksena oli sähkökalastaa noin viisi eri puroa ja odotukset olivat korkealla. Ensinmäiseltä purolta on näköhavaintoja kutukypsistä yksilöistä jo useammalta vuodelta, mutta kutupaikkojen puute on ongelma joten sähkötyksen avulla oli mahdollista selvittää onko taimenenkutu onnistunut. Kaksi koealaa ja molemmista tuli taimenia, etenkin ylemmän alueen nollikkaat täyttivät odotukset vähintään kiitettävästi.
Siirryimme pienemmälle purolle josta olen tehnyt kutuhavaintoja edellisenä syksynä joten nollikkaita oli odotettavissa. Kaksi koealaa ja molemmista nolikkaita sekä yksi noin 20cm taimen mitattavaksi/punnittavaksi ja loput yksilöt ehtivät joko piiloon tai menivät "huonohkon" haavimihen ohi... Tämän jälkeen menimme syömään pizzat ja Teemu tuli mukaan kanto avuksi seuraavia paikkoja varten.
Seuraavalla purolla veden vähyys oli sähkötystä ajatellen huono eikä kaloja tullut yhtään. Kylmäojan tekokoskelta odotettiin taimenia ja tämä olikin seuraava kohde listalla. Ainoastaan pieni särki ja viimeisellä vedolla taimenen nollikas lähes seisovasta vedestä... Ei varmasti jää arvailujen varaan onko lentokentän päästöillä osaa tähän lopputulokseen.
Päätimme mennä toiselle lentoaseman alueelta alkunsa saavalle purolle ja kutuhavaintojen perusteella olisi koealueelta pitänyt tulla nollikkaita, mutta saaliiksi jäi ainoastaan kolme noin 20cm taimenta ja melko varmuudella vedenlaatu on syynä tähänkin. Asiaan pitäisi puuttua jos tuolta suunnasta tulevista puroista halutaan vielä puhtaita mitä ne ovat aikanaan olleetkin.
Illan alkaessa suuntasimme kahdelle isommalle koskelle joista oli mahdollisuus saada oikeastaan mitä tahansa. Saaliiksi tuli kivisimppua ja töröä paljon. Yhdeksän aikoihin lopeteltiin eli noin 13 tunnin päivä takana, mutta kyllä kannatti.
Longinojalla järjestettiin puronkunnostustalkoot ladon nurkilla ja alueen edellisestä kunnostuksesta onkin kulunut muutama vuosi. Tähän väliin on rakennettu uusi kevyenliikenteen tie joka kulkee aivan puron varressa latokartanontielle asti ja tämän johdosta puustoa on karsittu omasta mielestäni aivan liikaa. Siltojen alueille on onneksi tehty suuret poikaskivikot luonnon kivestä joten ei tarvittu muuta kuin isommat kivet sekä soraa, mutta valitettavasti Helsingin kaupunki on alkanut säästämään näissäkin asioissa rahaa joten kivikuormat olivat odotettua pienemmät eikä isoimpia kiviä saatu puroon lainkaan.
Teimme pienellä talkooporukalla noin kuusi kutusoraikkoa ja lisäsimme alavirtaan kasaantunutta soraa saunakosken niskalle, myös puuainestä siirrettiin purouomaan tukevasti muuttamaan virtausta ja samalla luomaan uusia suojapaikkoja kaloille... Muutama isompikin kivi rantapenkareilta muutti paikkaa ja Jani kävi puhdistamassa vanhempia soraikkoja näin kutuajan lähestyessä... Alempi kuva on otettu kävelytien alapuolisesta soraikosta veden laskettua/kirkastuttua.
